Nolla tapaturmaa on seuraus toimenpiteistä?

Tapasin huhtikuussa turvallisuusjohtajan ja keskustelimme turvallisuudesta yleensä sekä myös koneturvallisuudesta 😋. Keskustelun lomassa sivuttiin ”lausumaa” Nolla tapaturma ja esille tuli, että Nolla tapaturmaa on seuraus jostakin. Tämä tuli toisen osapuolen kertomana/toteamana. Jäin tuota lausetta miettimään, mitä se tarkoittaa koneturvallisuudessa.  Uskoisin, että tekstissä tullaa kertomaan, että koneeseen tehtävät muutokset tulee täyttää vähintään valmistusajankohdan konetuotteiden olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset tai jopa tekoajankohdan konetuotteille olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset.

Minkä toimenpiteen seurauksena ’Nolla tapaturmaa’ toteutuu koneiden kohdalla?

Kun asian pukee lauseeseen ”Nolla tapaturmaa on seurausta oikein tehdyistä turvallistamistoimenpiteistä koneeseen”, pystyn itse hahmottamaan asian laajuutta. Siihen vaikuttaa hyvin monta asiaa ja yksikin epäonnistuminen ketjussa altistaa käyttäjän riskille.

Nolla tapaturmaa on seuraus toimenpiteistä?

Oheinen kuva on koneen turvallisuusdokumentoinnin elinkaaresta, niitä dokumenttejä tulisi päivitetään koko koneen elinkaaren ajan. Kuvasta pystytään havannoimaan myös koneen toimitusprosessi. Olen käyttänyt kuvaa mitä monissa yhteyksissä, sen suoraviivaisuuden ja yksinkertaisuuden vuoksi, mutta tuomaan esille myös, kuinka paljon tietoa ja asiaa konetoimitus sisältää turvallisuuden varmistamiseksi. Listaan tähän jatkoksi niitä tahoja, joita itse tiedostan ja vaikuttavan koneen turvallisuuteen koneen elinkaaren aikana, yleisellä tasolla, alkaen kuvan vasemmasta laidasta.

  1. Koneen valmistaja ja valmistajan alihankkijat (käyttöönottotarkastukseen asti, esim 1v)
  2. Koneen tilaaja/työnantaja (käyttöönottotarkastuksesta oikealle, esim 30v)
  3. Käytössä olevan koneen kunnossapitohenkilöt
  4. Käytössä olevan koneen modernisoijat

👉Listassa ensimmäisenä ja paalupaikalla on ansaitusti koneen valmistaja. Valmistajan rooli alkaa kuvan vasemmasta laidasta ja päättyy käytännössä käyttöönottotarkastukseen, kun työnantaja ottaa koneen tuotannolliseen käyttöön. Samaan rooliin kuuluu integraattorit (esim robottisolut/robotit/kopotit..), koneen maahantuoja EU-alueella ja myös työnantajat, kun valmistavat omaan käyttöön koneen. Valmistaja valvoo ja vastaa alihankkijoistaan sekä valmistaja antaa koneeseen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Koneen turvallisuuden vaatimukset asetetaan valmistajalle koneasetuksessa (konedirektiivi) ja koneturvallisuus standardeissa. Huomioi toimitusaika voi olla 1v ja valmistajan velvollisuus säilyttää tekninen tiedosto on 10v. Tekninen tiedosto sisältää turvallisuusdokumentit.

👉Toisena listalla on koneen tilaaja/työnantaja. Tilaaja=työnantaja antaa turvallisen koneen työntekijöiden käyttöön. Työnantajan on hyvä olla kiinnostunut ja tietoinen koneen turvallisuusratkaisuista, koska työnantaja vastaa siitä lopulta. Työnantajalla on työntekijöitä eri tehtävissä ja joku heistä vastaa koneiden turvallisuudesta. Tämä vastuu työnantajalla on koko koneen elinkaaren ajan, esim 30v.

👉Kolmantena listalla on työnantajan koneen kunnossapidosta vastaava henkilökunta. Voi olla omaa henkilökuntaa tai sitten ulkoistettu.

👉Neljäntenä listalla on koneen moderniosijat. Modernisoija voi olla alkuperäinen toimittaja tai modernisoijia voi koneen elinkaaren aikana olla useampiakin eri toimijoita, riippuen moninaisista seikoista.

Uusi valmisteilla oleva koneasetus (2023?) tuo lisävaateita tekijöille

Valmisteilla olevaan uuteen koneasetukseen tulee määritelmä ”merkittävä muutos”.  Minkälainen määritelmä tulee olemaan, sanamuodot ovat vielä auki, mutta tällä tavoitellaan yksinkertaissesti sanottua ”koneeseen tehtävien muutosten parempaa kontrollia sekä niiden vaikutusta koneen turvallisuuteen”.  Eli aina kun teet muutoksia koneeseen, tekijän tulisi arvioida tämän vaikutus koneen turvallisuuteen.

Omasta mielestäni tässä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä, sillä kyllä nykyäänkin tulisi tehdä tällainen tarkastus, mutta ei sitä varmasti dokumentoida.  Nyt tällainen dokumentointivaade on vireillä ja Step2Safety helpottaa tämän vaatimuksen toteuttamista.

Hallitsetko koneiden turvallisuusprosessia?

Yllä kuvattuun ketjuun mahtuu monta asiaa ja tekijää. Matkassa on valittuja teknisiä ratkaisuja, henkilön tekemiä ratkaisuja suunnittelussa/asennuksessa/testauksessa/ohjelmoinnissa. Toiset näistä näkyvät päällepäin, toiset taas eivät, mutta kaikki on vaikutus koneen turvallisuuteen.

Kyseinen toimintamalli on yleinen tänä päivänä. Alihankinnan ketjutus voi olla pitkä, niin koneen valmistajalla, kuin tilaajalla ja tämä koskee kaikilla toimitusprojektin osa-alueilla.

Voidaankin todeta, että ei ole mitään yksittäistä toimenpidettä, jolla varmistettaisiin Nolla tapaturmaa koneen osalta. Turvallinen kone ja Nolla tapaturmaa on eri henkilöiden määrätietoista yhteistyötä, tekemistä tämän päämäärän eteen, ajankohdan tekniikan suomin mahdollisuuksin, ottaen huomioon koneen alkuperäinen tekninen tason.

👆 Nolla tapaturmaa on seuraus.  Step2Safety:n avulla hallinnoit, hallitset ja ohjaat koneiden turvallisuutta.

🤜Koneen turvallisuus rakentuu määrätietoisesta tekemisestä ja askeleista rakentaa, sekä ylläpitää koneen turvallisuustasoa.

Step2Safety-sovellus helpottaa koneen turvallisuuteen liittyvien asioiden hallinnointia ja hoitamista.  Ota se käyttöön jo tänään ja samalla osoitat vastuullisuutesi koneturvallisuusasioiden hoitamisessa.