Työnantajan tiukka vastuu työturvallisuudessa

Oikeuden tuomion opit työnantajille ja esihenkilöille

Hiljattain Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi lastinkäsittelyalalla toimivan yhtiön 8 000 euron yhteisösakkoon ja työnjohtajan päiväsakkoihin. Tapaturma sattui yrittäjänä toimineelle henkilölle, mutta silti tuomio kohdistui työnantajaan.

Käytössä ollut tuhkakontti oli vaurioitunut eikä enää turvallinen työväline ja riskienarviointia ei oltu tehty muuttuneen tilanteen osalta. Vika oli tiedossa jo kuukautta ennen tapaturmaa, mutta toimenpiteitä ei tehty.
Oikeus katsoi, että työnantaja oli sallinut lainvastaisen tilanteen jatkua – ja tämä johti sakkotuomioon.

Tuotantokoneiden eli työvälineiden toiminnalliset puutteet

Tiedotteessa kerrotaan:

”Käräjäoikeus katsoi kontin kunnosta esitetyn todistelun osoittaneen, ettei viallinen kontti ole ollut kyseiseen työhön sopiva ja turvallinen työväline. Sitä ei ole voinut käyttää valmistajan suunnittelemalla tavalla eikä sen lujuus vastannut työvälineen vaatimuksia, minkä lisäksi sitä oli kuormitettu ja rasitettu vaaraa aiheuttavasti. Näin ollen käräjäoikeus katsoi työnantajan laiminlyöneen kontin toimintakunnon varmistamista koskevia työturvallisuusmääräyksiä.”

Me Step2Safetyssä olemme havainneet, että valitettavasti työnantajilla on käytössään paljon sellaisia tuotantokoneita (aka työvälineitä), joissa on toiminnallisia puutteita. Työntekijät altistuvat tällöin vaaroille ja ottavat turhia riskejä, jotta selviytyvät töistään. Asiaa edesauttavat urakkapalkkaus, tuotantopalkkiot ja muut vastaavat järjestelmät.

Koneen turvallistamistapauksissa on huomioitava ja pystyttävä erottamaan seikat, jotka johtuvat koneen epänormaalista toiminnasta. Tätä voidaan nimittää yhdeksi teknisen turvallisuuden TYÖSUOJELUN alaisuuteen liittyvistä toimenpiteistä. Näillä pyritään vaikuttamaan työntekijän toimintaan. Silloin kun kone toimii niin kuin suunniteltu, työntekijä ei altistu vaaroille eikä ota tarpeettomia riskejä. Näin kone on kyseiseen työhön sopiva ja turvallinen työväline.
Tästä kyseisestä tapauksesta herää epäilys, että kyseessä voi olla ns. merikontista tehty tuhkakontti. Ne valmistettaan mahdollisimman edullisesti ja suunnittelussa ei kaikkia asioita saatikka turvallisuusnäkökohtia mietitä loppuun asti.

Muuttunut työmenetelmä – puuttunut riskienarviointi

AVI:n tiedotteessa korostetaan riskienarvioinnin tekemisen tärkeyttä. Nyt se oli jäänyt tekemättä tavanomaisesta poikkeavan, muuttuneen työmenetelmän osalta. Käräjäoikeus peräänkuulutti erillistä, paikkakohtaista ja työvaiheittaista riskienarviointia ja työntekijöiden ohjeistusta sekä kyseisen työtavan vaarojen selvittämistä.
Olisiko työnantaja jäänyt ilman sanktioita, jos riskienarviointi olisi ollut tehtynä ja toteen näytettynä?

Kone- tai laitevalmistajaa ei rangaista siitä, jos heidän riskienarviointinsa on jäänyt tekemättä tai on puutteellinen, eli ei sisällä kaikkia kohtuudella tiedostettavissa olevia riskejä.

Kuitenkin työnantajalla tällainen vaade on olemassa ja sanktiot tulee asian laiminlyömisestä. Tosin tässä tapauksessa virhe ei ole ollut valmistajan, sillä onhan kyseinen kontti tuollaiseen käyttöön lähtökohtaisesti sopimaton.

Tässä kohdassa riski olisi ollut helppo tunnistaa, mutta kiire ja/tai suoriutuminen työstä ovat ajaneet ohittamaan sen. Voi olla kulttuurinenkin, resurssoinnin puute, että työnantajan riskienarviointi on jäänyt tekemättä. Tai se, että ei ole järjestelmää, jolla tehdään nopeita riskienarviointeja ja reagoidaan puutteisiin.

Jatkuva seuraaminen ja huolehtimisvelvollisuus käytännön prosessina

Käräjäoikeus nosti esille päätöksessään, että tuhkakontin ovilevyn vauriot oli havaittu jo kuukausi ennen tapaturmaa, mutta korjaustoimiin ei ollut ryhdytty. Riskienarvioinnissa ja riskien poistamissa pitäisi olla käytössä vakioitu ja suoraviivainen prosessi. Vaurion havaitsemisen täytyy soittaa hälytyskelloja aiheutuvista riskeistä. Tämän jälkeen arvioidaan riskin suuruus ja määritellään korjauskustannukset riskin poistamiseksi. Asia on saatettava resursseista päättävien tietoon, jotta korjaustyö saadaan käytäntöön.

Käytännössä kaiken tämän läpivieminen muiden töiden ohella on mahdotonta kuukaudessa. Tässä tapauksessa selkeät suunnitelmat asian etenemiseksi loistivat poissaolollaan. Konkreettisia toimia pitäisi pystyä esittämään – selitysten sijaan.
Vastuu henkilöityi työnjohtajaan, jolla käräjäoikeuden mukaan on yleinen huolehtimisvelvollisuus, vastuu jatkuvasta seurannasta ja vaaratekijöiden poistamisesta, sekä osaltaan myös vastuu vaarojen arvioinnista. Lieventävä seikka oli, että hänellä ei ollut riittäviä resursseja ja vaikutusvaltaa korjaustoimenpiteisiin sekä vähäinen osuus laittoman tilan syntymiseen. Lähiesihenkilön yleisen huolehtimisvelvollisuuden perusteella hän sai kuitenkin sakkorangaistuksen.

Työnantajan vastuu ei siirry

Työsuojeluviranomainen painotti tuomion yhteydessä, että vastuu työturvallisuudesta on aina työnantajalla, eikä se siirry työntekijälle. On myös huomionarvoista, että työntekijöiden ohjeistus ei riitä, jos vaarat voidaan poistaa teknisin toimin.

Tässä tapauksessa, kun kyseessä metallikontti, olisi pitänyt reagoida, sillä on selkeästi nähtävissä vähäiselläkin osaamisella, että työväline on sopimaton. Myös korjaaminen on kohtuullisen yksinkertaista. On tullut hankittua liian heppoinen kontti, tai kontti oli vaurioitunut jossain muussa käytössä tai muun käytön seurauksena. Mutta varmaankin paineet suoriutua töistä nopeasti ovat myötävaikuttaneet turhien riskien ottamiseen.

Mitä tämä kertoo riskienarvioinnista?

Step2Safetyn näkemyksen mukaan tämä tapaus paljastaa keskeisen ongelman: monilla työpaikoilla ei ole selkeää prosessia, joka tähtäisi vaaratekijöiden poistamiseen teknisen turvallisuuden näkökulmasta. Ja vieläpä säännöllisesti.

Pelkkä vaarojen huomioiminen tai kirjaaminen ei riitä, jos toimenpiteitä ei tehdä, Työntekijät altistuvat turhille riskeille, kun joutuvat selviytymään töistään viallisilla työvälineillä.

Miten työnantaja voi osoittaa vastuullisuutensa?

• Havaitse viat ja vauriot ajoissa. Riskit pitää tunnistaa ja arvioida niiden suuruus.
• Resursoi korjaukset. Vaaratekijöiden poistaminen on vietävä johdon päätettäväksi.
• Käytä tarvittaessa päteviä asiantuntijoita. Riskienarvioinnin ja teknisen turvallisuuden arvioinnin laatu ja jatkuvuus ratkaisee.
• Dokumentoi ja seuraa systemaattisesti. On osoitettava, että riskien poistamiseksi on tehty toimenpiteitä.
• Erota poikkeustilanteet normaalista toiminnasta. Vikaantunut kone ei ole sopiva työväline.

Työnantajan vastuu ei rajoitu paperilla tai pilvessä olevaan riskienarviointiin – vaan siihen, että vaarat todella poistetaan. Tämä vähentää oikeudellisia riskejä, mutta ennen kaikkea ehkäisee onnettomuuksia ja säästää ihmishenkiä.

Step2Safety tekee teknisen turvallisuuden prosessista kustannustehokkaan ja helpon hallita. Sen avulla kaikki toimenpiteet on myös jäljitettävissä ja todennettavissa.